sunnuntai 1. tammikuuta 2012

viikko 52

Maanantaina Tapaninpäivänä käytiin Karin ja viisikon kans lenkkeilemässä Annalankankaalla. Seurana Maikki& karvaiset ystävät, Seija ja Juha& shelttineitokaiset sekä Tiina ja Juha& kaksi shelttineitiä kun Kerttu mamma jäi hoitelemaan ihania pentusia kotiin. Tunteroinen käveleskeltiin ja sulateltiin kinkkua, hiki tuli kun tarpoi lumessa.
Aamulla katsoin Ninon suuhun ja molemmat ylämaitokulmurit oli tiukasti kiinni, eikä heiluneet yhtään. No, illalla aloin kurkistaa suuhun uudestaan ja HUPS, toinen ylämaitokulmuri oli hävinnyt. Täysi mysteeri missä ja miten se on sieltä irronnut. Toivotaan että toinenkin kulmuri irtoaa itsestään, ettei tarvi turvautua eläinlääkärin apuun.

Keskiviikkona ajelin nuorison Nasun, Sulon ja Ninon kans hallille reenaileen agia. Nasun ja Sulon kans pieni radan pätkä, kontaktit ja kepeille menoa vauhdilla. Hyvin kumpikin jätkä porskutti menemään. Ihmettelin suuresti minkä ihme "herätyksen" Nasu on saanut, kun pojasta löyty vauhtia ja oli aivan intopinkeenä koko reenin ajan. Tästä on hyvä jatkaa...
Ninon kans mentiin putki ja vinokeppeihin myös tutustuttiin. Käytiin myös tutustumassa puomin alastulokontaktiin, joka oli Ninosta tosi, tosi jännittävä. Mukavasti poika on tekemisessä mukana ja innolla odotamme että päästään ryhmään reenaileen. Nino pääsi Active Dogin pentujatkokurssille agilityyn tähtääville ja aloittelemme reenit tammikuussa.

Torstaina Onnin kans agireenaileen neljän viikon totaali tauon jälkeen. Reenailtiin vaan kontakteja ja keppikulmia. Yhtään ainutta hyppyä ei vielä tällä eka reenikerralla tauon jälkeen otettu. Mukavasti Onni työskenteli ja oli aivan innoisaan reenailusta :)

Torstaipäivä ihan kotosalla. Iltalenkillä törmäsimme Edin poikaan Flipperiin ja voi valtava minkä turkin poika oli itselleen kasvattanut. Ihana Flipper :)

Perjantaiaamuna otin taas tennissukan käteen ja aikeissa alkaa Ninon kans repimisleikkiä, että saataisiin yläkulmuri irti ettei tarvi eläinlääkärin apuun turvautua. No, ajattelin kuitenkin kurkistaa suuhun ensin ja HUPS maitoyläkulmuri oli hävinnyt. Taas täysi mysteeri missä vaiheessa ja miten on tippunut, mutta pääasia että lähti itsestään irti, jeee!!!

Lauantaina olin koko viisikon kans shelttilenkillä Annalankankaalla. Kyllä oli paljon shelttejä liikkeellä näin Uuden Vuoden kynnyksellä. Laskeskeltiin että ehkä noin 40 shelttiä omistajineen. Saipa koiruudet juosta sydämmensä kyllyydestä ennen illalla alkavaa pauketta. Kotona uni maistui viisikolle lenkin jälkeen.
Ilta oltiin ihan kotosalla, tv isolla makuuhuoneessa ja viisikko vietti suurimman osan iltaa siellä. Kukaan ei välittänyt rakettejen paukkeesta mitään, vaan jokainen nukkua tursotti tyytyväisenä.

Se ikävä asia mistä kirjoitin aikaisemmin oli, että kuulin Onnin veljellä olevan läppävian. Nyt asiaa on selvitetty ja tämä on sydänlääkärin mukaan hyvin LIEVÄ läppävika jota seurataan kahden vuoden välein. Ei vaikuta koiran elämään millään tavalla, vaan voi elää normaalia koiran elämää ilman minkäänlaisia rajoitteita. Tämä ei myöskään sulje pois sisaruksia jalostuksesta jotka ovat TERVEITÄ!!!
Minusta on hienoa että tiedän tämän asian ja voin kertoa narttujen omistajille asiasta, jotka "kysyvät" Onnia jalostukseen. Edelleen olen sitä mieltä että REHELLISYYS on ykkös asia kaikessa "koiratoiminnassa"!!! Tunnekuohut on nyt takana ja hyvä jatkaa matkaa UUTEEN VUOTEEN 2012!

Niin vuosi vaihtui ja vietimme poikien kans oikeen rauhallisen vuoden 2012 ensimmäisen päivän kotosalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti