sunnuntai 13. helmikuuta 2011

viikko 6

Nyt voi alkaa sanomaan että Sulo-Santeri on SISÄSIISTI, koko viikon aikana ei ole sisälle tullut "vahinkoja". On se vaan fiksu jäbä :)

Maanantaina kävimme Nasun kans reenaileen agia. Edelleen jauhamme samaa elikkä alastulokontaktit, jotka haluan opettaa yhtä hyviksi kuin on Edillä ja Onnillakin. Lähtöön reeninä sivuetäisyys ja eipä tuottanut mitään ongelmia, Nasu napitti hyvin eteenpäin kun palkkalautanen siellä odotteli. Yksittäisinä estenä sitten kepit, rengas ja muuri.

Tiistaina olikin rentouttava lepopäivä. Aamulla teimme rennon ravilenkin ja sen jälkeen Hyvärisen Kirsi tulikin hieromaan Edin ja Onnin. Molemmat poijat nauttii täysin siemauksin Kirsin käsittelystä. Tänään ei sitten koko päivänä mitään pitkää lenkkiä tehty että saadaan kaikki hyöty irti hieronnasta.

Keskiviikkona Edi kävi reenailemassa Mikon kans ja kun ajattelee että reenasivat vasta toista kertaa yhdessä, ei voi kuin huokailla... hyvältä näyttää :)
Illalla Sulo-Santerin kanssa pentureeneissä. Vuorossa oli kehonhallintaa, kepit, pussi ja putki. Ohjauskuvioissa kokeilimme valssia ja pienen "viilauksen" jälkeen alkoi onnistua.

Torstaina Onnin ratareenit ja jipiiii meillä onnistui poispäinkäännöt. Olin yhtä hymyä reenejen jälkeen :)))

Perjantaina Edi lähti Marin ja Mikon kanssa Turkuun reenaileen. Met lenkkeiltiin kolmen poijan kans kotimaastoissa. Illalla kävästiin Sulo-Santerin kanssa kyläilemässä kolmen IHANAN shelttineidin Mimmin, Kertun ja Ninjan luona, voi sanoa että Sulo on "naistenmies" ;)

Lauantaina kävin kolmikon kanssa hallilla reenaileen nätöä. Häntäreeniä jatketaan Nasun ja Onnin kans. Nasu vaan taitaa olla nyt "pullistelu" iässä kun saa tosissaan tehdä töitä että häntä pysyy alhaalla. Onnin kans onnistaa jo paljo paremmin. Sulo tepastelee pentumaiseen tyyliin :)

Sunnuntaina käytiin Sulo-Santerin kanssa Virpiniemessä katsomassa agikisoja. Ensimmäistä kertaa oudossa hallissa ja kyllä meinas Suloa jänskättää. Siinä kuitenkin rauhassa katseltiin kisoja ja jännitys laukesi nopeasti. Tepasteltiin ja katseltiin muita koiria eikä Suloa enää jänskättänyt, reipas poika.
Kotona katselin Sulon hampaita ja hups, etuhampaat heilahtelee joten nyt vaan vetoleikkiä oikeen kunnolla leikkimään...

Nyt odotellaan Ediä kotiin. Mua niin jänskätti kun Edi lähti, koska ei ole koskaan ollut reissussa ilman minua. Soiteltiin Marin kans ja kyllä oli kiva kuulla että Edi on ollut todella hyvä reissaaja. Ei mitään ongelmia, elikkä voi sanoa että Edillä on "palikat" kohillaan pääkopassa :))) Olen niiiin YLPEE Edistä että osaa käyttäytyä! Täytyy kyllä sanoa että ikävä on jo kova, vaikka ei ollut kuin pari päivää pois, miun Rakas Edini :)

2 kommenttia:

  1. Muistan, kun ensi kerran tulit Edin kera shelttitapaamiseen Lammassaareen. Se oli 22.8.2007, tarkistin päivämäärän digikuvista, joita tuolla tapaamiskerralla näpsin shelteistä. Edi oli pikkunappula, joka alun ihmettelyn jälkeen tepasteli tutustumaan muihin sheltteihin. Sosiaalistaminen siis alkoi jo varhaisessa vaiheessa : )

    VastaaPoista
  2. Itsekkin muistan hyvin kun tultiin eka kerran Lammassaareen, päivää en kyllä olisi muistanut. Edi ei ole ollut kuin 9-viikon ikäinen :) Pienenä on aloitettu sosiaalistaminen kaikkien muidenkin poikien kans. :D

    VastaaPoista